thoulne Perinteestä voimaa

Mikael Agricolaa sanotaan Suomen kirjakielen isäksi

Toisin kuin usein mainitaan, Mikael Agricola (n. 1510 - 1557) ei ollut köyhistä ja vaatimattomista oloista, vaan päinvastoin varakkaasta kodista. Hänen tärkein elämäntyönsä oli vaikuttaa ratkaisevasti suomen kielen kehitykseen ja häntä kutsutaan Suomen kirjakielen isäksi.

Suomen kieli tuli tärkeäksi, sillä Martti Lutherin aloittaman uskonpuhdistuksen periaatteiden mukaisesti jumalanpalvelukset tuli pitää kansankielellä ja kaikkien oli kyettävä lukemaan Raamattua omalla kielellään. Agricola kirjoitti ja käänsi ensimmäiset suomenkieliset kirjat ja kustansi 10 vuoden aikana julkaisemansa, yhteensä n. 2400 sivua käsittävät yhdeksän kirjaansa suurimmaksi osaksi itse.

Mikael Agricola oli Turun piispa ja Suomen uskonpuhdistaja, joka oli kotikieleltään ruotsinkielinen. Hänen oletetaan oppineen suomen kielen lähes syntyperäisen kielen puhujan tasoisesti kosketuksessa palveluskuntaan.

Agricola lähti opiskelemaan Saksaan Wittenbergin yliopistoon, jossa vaikuttivat tuolloin mm. Martti Luther ja Philip Melanchton. Oppinut Agricola oli aikansa tärkein suomalainen kulttuurivaikuttaja, jonka ansiosta me nyt luemme ja kirjoitamme kirjallisuutta myös suomeksi ja saamme nauttia kirjallisista elämyksistä suomeksi ja lukea yhä lisääntyvää suomenkielistä tietokirjallisuutta käännöksinä ja alun perin suomeksi kirjoitettuna. Huolimatta "kansankielen", suomen kielen kehittämisestä kirjakieleksi lähes viisisataa vuotta sitten ruotsin kielen asema toisena kotimaisena kielenä on turvattu, sillä viimeaikaisissa kyselytutkimuksissa valtaosa vastaajista kannattaa sekä ruotsin kielen opettamista kouluissa pakollisena että hyväksyy Suomen virallisen kaksikielisyyden.

Puhutun kielen merkityksen lisäksi kirjakielen merkitys korostuu ajateltaessa kaunokirjallisuuden vaikutusta ja tosiasiallista tehtävää eettisenä arvojen vahvistajana ja niiden ylläpitäjänä ja uusintajana. Ludwig Wittgensteinin ajatus kaunokirjallisista teoksista arvojen esittäjinä antaa kaunokirjallisuudelle (fiktiolle) tehtävän, joka on ainoalaatuinen kulttuurin kentässä. Arvojen eksplisiittinen ja yksiselitteinen tieteellinen ilmaiseminen on hänen mukaansa, hänen luomansa modernin filosofian tunnetuimman lauseen mukaan käytännön mahdottomuus, "Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava", on Wittgensteinin siteeratuin lause ja oivallus hänen varhaiskaudeltaan. Loogisille positivisteille, viime vuosisadan alkupuoliskon yhden filosofisen koulukunnan edustajille, lause merkitsi kaiken muun kuin tieteen julistamista epämielekkääksi ja turhaksi.

Wittgensteinin filosofian kokonaisuus ei oikeuta loogisten positivistien tulkintaa lauseesta. Hänen mukaansa kaunokirjallisuus näyttää arvot, vaikka "ei voi puhua" niistä. "Oikeastaan kyse ei ole pelkästään välineenä toimimisesta vaan siitä, että kaunokirjallisuus omalta osaltaan määrittelee (tai eksemplifioi) sitä, mitä me tarkoitamme tietyillä arvoilla." Lainaus teoksesta Marko Nystrand: Arvoja näkyvissä : kaunokirjallisuuden etiikka Ludwig Wittgensteinin filosofian valossa, väitöskirja filosofian tohtorin tutkintoa varten. Filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen laitos, Humanistinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 2012.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän elehtiaho kuva
Eira Lehtiaho

Kristitty ihminen loi Suomen kielen.

Olisi syytä muistaa tämä , ristiretkiä kyllä tuodaan Kristinuskon vastustustajien taholta esiin miltei jokaisessa keskustelussa, johon sydämen kristityksi tiedetty henkilö osallistuu , esim.
täällä blogeissa.

Aaron Reed

Muinaissuomalaiset pakanat loivat suomen kielen. Kirjakielen isä oli jo kristitty.

Terho Nikulainen

"Muinaissuomalaiset pakanat loivat suomen kielen."

- Miten kieli syntyy, on tietenkin pitkä prosessi.
Mutta kun puhutaan kirjakielestä, niin tarkoitetaan kirjoitettua kieltä. Sen loivat kristityt, koska heillä oli missionaan saada tavallinen kansa lukemaan Raamattua.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomenkielistä Raamattua pidettiin Agricolan aikana alussa rienauksena, sillä suomen kieli oli vain alkukantaisten heimojen puhuma agraarikieli.
Sitä voitaisiin verrata vaikkapa siihen, että Raamattu kirjoitettaisiin Savon murteella.

Ennen suomenkielistä Raamattua latinalaisen katolisen version jälkeen oli Suomessa käytössä ruotsinkielinen Raamattu, joka hyväksyttiin papiston piirissä nopeammin. Siitä tulikin luterilaisen uskonnon saapumisen jälkeen ensin ainoa kotimainen versio.

Agricola teki hienon työn suomen kielen edistämiseksi eikä sitä todellakaan ole syytä väheksyä.

Toimituksen poiminnat