thoulne Perinteestä voimaa

Suomen talous ei kasva, kun huippututkimus joutuu ahtaalle

 

Resurssi- ja henkilökuntavaje uhkaavat Suomen soveltavaa ja perustutkimusta. Korkeakoulujen määrärahaleikkaukset saattavat useat tutkimusohjelmat säästöliekille. Uusien tutkijakandidaattien rekrytointi vaikeutuu. Tutkijan uraputki tulee olemaan harvinaista herkkua – ainakin mikäli tällä hallituskaudella suunnitellut leikkaukset tutkimuspuolen budjeteista toteutuvat täysimääräisinä.

Tutkimusuraputket muuttuvat harvinaisiksi poikkeuksiksi?

Tutkijan työura alkaa yleensä nuorella iällä joko vastavalmistuneena tai opinnäytetyövaiheessa, opiskelijan tultua rekrytoiduksi tutkimustyöhön joko perus- tai soveltavaan tutkimukseen ja jatkuu urakehityksenä, jossa uudet, omat tutkimustulokset perustuvat omiin ja muiden siihenastisiin tutkimustuloksiin.

Yhteiskunnan ja Suomen kansantalouden tila ovat johtaneet siihen, että poliittisin päätöksin on leikattu yliopistojen tutkimusresursseja, jolloin perustutkimukselle on jäänyt aikaisempaa vähemmän rahaa. Putkiura vaihtuu yhä useammalla pätkätyöksi ja varsinaista hedelmällistä, vuosia kestänyttä tutkimusuraa ei pääse syntymään kuin niillä harvoilla ja onnekkailla, jotka sattuvat pääsemään jonkin tutkimusryhmän taattuun rahoitukseen. Uusia tutkimusohjelmia ei enää synny kuin kymmenes siitä, mitä esimerkiksi 1980-luvulla, jolloin Suomessa koettiin lyhyt taloudellinen nousukausi.

Soveltava tutkimus yrityksissä ja tutkimuslaitoksissa on riippuvaista sekä yrityksen sisäisistä rahoituspäätöksistä että ulkopuolisesta panostuksesta. Säätiöt ja rahastot myöntävät rahaa sopiviksi katsomiinsa tutkimusohjelmiin ja -hankkeisiin. Valtion verovaroin ylläpidetty tutkimusrahoitus ja korkeakoulujen rahoitus ovat tällä hetkellä saavuttamassa suhteellisesti alhaisimman tason vuosikymmeniin verrattuna tutkimus- ja tutkijakoulutustarpeisiin, jotka lisääntyvät sitä mukaa kuin tutkimus haarautuu ja sen seurauksena lisääntyy määrällisesti ja laadullisesti eli tutkimus syvenee ja tutkimustulokset paranevat.

Tilastokeskuksen dataa tutkimusrahoituksesta: http://tilastokeskus.fi/til/tkker/2015/tkker_2015_2015-02-26_laa_001_fi.html

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Määrärahojen karsimisella on muistaakseni kolme päämäärä
- Lisätä luovuutta
- Kilpailuttaa tutkijoita
- Karsia turhia* tutkimuksia

Eniten koko hommassa haisee RAHA, sillä bosnestähän tässä koitetaan tehdä ja sitä kautta saavuttaa lisää tehokkuutta ja säästöjä pusertamalla nektaria hedrlmästä irti entistä tiukemmin.

*sellaisia mitkä eivät tuota suoraa taloudellista hyötyä

Terho Nikulainen

Karsinta siis uhkaa ensi sijassa perustutkimusta?

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Näin ainakin kirjoitetaan lehdissä

Terho Nikulainen

Suomessa on yli 20 vuotta väännetty siitä, että perustutkimuksen resurssit olisi turvattava eikä soveltava tutkimus saisi imeä suurinta osaa rahoista. Jos perustutkimus kärsii, soveltavalla tutkimuksella ei ole riittävästi lähtökohtatietoa. Perustutkimus on perusta, jolle soveltava rakentaa. Ihanne olisi, jos sama tutkimusryhmä tekisi perustutkimuksen ja sitten soveltaisi sitä jatkotutkimuksessaan. Tämä on tietysti kaavamainen yksinkertaistus tilannekuvasta, mutta tosiasiassa on harvoin niin, että samat tahot tekisivät sekä perus- että soveltavaa tutkimusta. Teoreetikot ovat teoreetikkoja. Teorianmuodostusta ei voi höylätä pois (talouspoliittisin keinoin) tekemättä vahinkoa soveltavalle tutkimukselle.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Jos muuta ei jää vaihtoehdoksi niin tuet on haettava suuryrityksiltä ja tehdä enemmän ja vähemmän kaupallisia tutkimuksia esim nyt vaikka että "vesialueiden yksityistäminen on ainutkeino pelastaa talous" tai että "pullo colajuomaa päivässä pitää syövän loitolla". Siitä voisi pitää kuitenkin katastrofina ja se olisi loppu tieteen uskottavuudelle.

Pekka Iiskonmaki

''Suomen talous ei kasva, kun huippututkimus joutuu ahtaalle''

Ongelma on ollut sen huippututkimuksen puute. Siksi sieltä on helppo leikata.

Useamman yliopiston ovet voisi naulata kiinni heti ja keskittää kaikki muutamaan kampukseen.

Terho Nikulainen

Huippututkimustakin Suomessa tehdään ja läpimurtoja siinä. Ts. saadaan erinomaisia tuloksia esim. sairauksien hoidossa ja diagnosoinnissa. Johtunee siitä, että lääkesuuryritykset rahoittavat tutkimusta? En tiedä, on vain random olettamus.

Myös muilla aloilla olen havainnut hyviä tutkimusryhmiä ja -tuloksia. Pelko on, että juuri ne ovat uhattuina. Uhkakuva on, että työllisyys vähenee rankasti, kun suomalainen tutkimus kilpailutetaan tekemään näennäistutkimusta, kuten yliopistoissa on jo käynyt.

Jos suomalainen perus- ja soveltava tutkimus jäävät vaille tähänastisen tasoista rahoitusta, työllisyys väistämättä vähenee, koska läpimurrot ja tutkimusprojektien jatkuvuus ovat ainoa tae siitä, että Suomessa pystytään jatkuvasti tuottamaan vientikelpoisia tuotteita, jotka kiinnostavat muita maita myös EU:n ulkopuolella. EU:n sisämarkkinat ovat melko tukossa ja lähes ainoa tie kasvattaa vientiä, on lisätä sitä EU:n ulkopuolelle. Vienti luo uudet työpaikat, vienti nostaa Suomen hitaasti nousevan kansantalouden, jonka nousuvauhti on pysähtynyt tai hyvin vähäinen verrattuna muihin EU-maihin.

Voidaan tietysti keskustella, onko jatkuvan kasvun malli ylipäätään mahdollinen maailmassa, jossa raaka-aineet vähenevät ja kasvun aiheuttamia ympäristöhaittoja vähätellään. Mutta poliitikot näyttävät uskovan vain jatkuvan kasvun malliin, jolloin kaikki muu on sivuseikka.

Terho Nikulainen

Vastikään julkistetun tutkimuksen mukaan jokainen euro tutkimusorganisaatioihin, kuten Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle, kertautuu kansantalouteen ja takaisin valtiolle 3,8 -kertaisena. Jokaista tutkimusorganisaation työpaikkaa kohden syntyy kansantalouteen kolme työpaikkaa.

Tämä vain yhdestä tutkimuslaitoksesta. Voi vain kuvitella, miten paljon työllisyyttä edistetään, jos hallituksen leikkaukset korkeakouluilta perutaan ja näiden irtisanomiset voidaan jättää tekemättä. Säästyy tuhansia työpaikkoja, joiden säilyminen luo välillisesti tuhansia uusia työpaikkoja.

Vientimme Suomesta muualle säilyy ja lisääntyy vain, jos tutkimus ja huippututkimus saavat säilyttää nykyisen suuruiset resurssit ja vientiä tulee lisäämään, jos tutkimusmäärärahoja lisätään. Mistä siis kannattaa leikata? Ensimmäiseksi tulevat mieleen ministerien ja kansanedustajien palkat ja (yli)suuret eläkkeet, joita myönnetään tietyn ajan kansanedustajana olleille ja valtion korkeimmalle virkamieskunnalle.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Taisi olla Stubdin Alex joka yrmyin suin olis sitä mieltä ettei Suomen kannata tuokeutua siihen että Suomella olisi parhaat mahdollisuudet hyötyä eniten robottien vallankumouksesta laadukkaan koulutksen ansiosta. Stubbin yrmyily ja negatiivisuus toki johtui ihan syystä nimittäin näistä kipeistä koulutusleikkauksista ja siitä että robottien vallankumous on Suomen osalta peruttu jos kaikki aijotaan työllistää. Maailman talous foorumi WEF oli kuitenki erimieltä ja koitti valaa Suomalaisiin toivoa synkkyyden keskelle. Saas siis nähdä joutaako Suomalaiset tekemään tulevaisuudessa nykyisin jo koneellistetut työt koneita halvemmalla ja tehokkaammin.

http://yle.fi/uutiset/suomella_yllattavan_hyvat_as...
http://www.digitoday.fi/yhteiskunta/2016/01/25/rap...
http://yle.fi/uutiset/robotteja_pelataan_turhaan__...

Toimituksen poiminnat